Konsernitasoinen pääomitus

Konsernin taloudellinen pääoma lasketaan konsernin yhtiöiden taloudellisten pääomien summana ja korrelaatiovaikutuksella vähennettynä. Konsernin muokattua vakavaraisuuspääomaa laskettaessa konsernin vakavaraisuuspääomaa oikaistaan vakuutusvelkojen kirjanpitoarvojen ja markkinaehtoisten arvojen erotuksilla ja tasoitusmäärällä. Konsernin muokatun vakavaraisuuspääoman ja taloudellisen pääoman ero on todellisen pääoman ja nykyisten liiketoimintojen tarvitseman pääoman ero. Tätä eroa ei tulisi tulkita ylimääräiseksi pääomaksi, sillä raportoitu konsernin taloudellinen pääoma perustuu eri luottamusväliin kuin mitä yksittäisten yhtiöiden pääomatarpeet heijastavat.

Viranomaislaskennan näkökulmasta Sampo-konsernia tarkastellaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymänä. Konsernin vakavaraisuuspääoma on viranomaislaskennan vakavaraisuuspääoma, joka lasketaan noudattaen rahoitus- ja vakuutusryhmittymiä koskevia suomalaisia määräyksiä, joiden mukaan esimerkiksi sisäiset erät kuten pääomalainat eliminoidaan.

Sisäinen pääomituksen arviointi

Sampo-konsernin tytäryhtiöiden muokattu vakavaraisuuspääoma laski vuoden aikana. Molemmissa yhtiöissä hyvä tulos vahvisti pääomitusta. Toisaalta, emoyhtiölle maksetut osingot ja matalampi korkotaso vaikuttivat vastakkaisesti pääomitukseen. Tytäryhtiöiden riskipositioiden muutokset ja täten taloudellisten pääomien muutokset olivat maltillisia.

Konsernitasolla Nordean ja Sampo Oyj:n luvut otetaan myös huomioon muokattua vakavaraisuuspääomaa ja taloudellista pääomaa laskettaessa. Konsernitasolla muokatun vakavaraisuuspääoman määrä laski ja toisaalta taloudellisen pääoman määrä kasvoi. Pääomituksen katsotaan edelleen olevan vahva. Sampo-konsernin pääomituksen kehitys sisäisestä ja viranomaisnäkökulmasta vuoden 2014 aikana on esitetty kuvassa Pääomituksen kehitys, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo-konserni, 31.12.2013 – 31.12.2014.

Pääomituksen kehitys If Vahinkovakuutus, 31.12.2013 – 31.12.2014

Pääomituksen kehitys Mandatum Life, 31.12.2013 – 31.12.2014

Pääomituksen kehitys Sampo-konserni, 31.12.2013 – 31.12.2014

Taloudellisen pääoman laskentaan käytettäviä malleja ja oletuksia päivitetään jatkuvasti. Siten taloudellisen pääoman luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia eri vuosien välillä.

Kuva Pääomituksen jakautuminen, Sampo-konserni, 31.12.2014 esittää eri liiketoiminta-alueiden ja Nordean osuuden Sampo-konsernin taloudellisesta pääomasta ja näiden välisen hajautuksen vaikutuksen koko Sampo-konsernin taloudelliseen pääomaan.

Kuvassa esitetään myös konsernitason muokatun vakavaraisuuspääoman määrä, joka jakautuu Solvenssi I -säätelyn mukaiseen pääomaan ja muihin tappioita kattaviin eriin. Sisäisessä tarkastelussa muokattua vakavaraisuuspääomaa verrataan taloudelliseen pääomaan. Solvenssi I -säätelyn mukaista pääomaa verrataan viranomaislaskennan mukaiseen pääomavaatimukseen kun pääomitusta tarkastellaan viranomaisnäkökulmasta.

Sampo-konsernin taloudellisen pääoman määrä lisääntyi vuoden aikana 5 510 miljoonaan euroon vuoden 2014 loppuun mennessä (5 361 miljoonaa euroa vuonna 2013). Sampo-konsernin muokattu vakavaraisuuspääoma laski vuoden aikana 9 100 miljoonaan euroon (9 417 miljoonaa euroa vuonna 2013). Muokattu vakavaraisuuspääoma ylitti taloudellisen pääoman 3 590 miljoonalla eurolla (4 056 miljoonaa euroa vuonna 2013) ja pääomitus sisäisin menetelmin arvioituna on vahva.

Pääomituksen jakautuminen Sampo-konserni, 31.12.2014

Nordea on sisällytetty Sampo-konsernin taloudellisen pääoman laskelmiin lisäämällä Sampo Oyj:n omistusosuutta vastaava osuus Nordean ilmoittamasta taloudellisen pääoman määrästä, joka on muutettu 99,5 % luottamustasoa vastaavaksi. Vuoden lopussa Nordeasta syntyvä riski muodostaa suurimman yksittäisen osuuden Sampo-konsernin taloudellisesta pääomasta. Sampo Oyj määrittää riskien ja liiketoiminta-alueiden väliset korrelaatiot, ja näin ollen epäsuorasti myös hajautuksen määrän, Sampo-konsernin tasolla.

Muokatun vakavaraisuuspääoman suhde taloudelliseen pääomaan oli 165 % ja muokatun vakavaraisuuspääoman suhde taloudelliseen pääomaan ilman hajautushyötyjä oli 144 %. Vastaavasti erot muokatun vakavaraisuuspääoman ja taloudellisen pääoman välillä olivat 3 590 miljoonaa euroa ja 2 789 miljoonaa euroa. Tarkasteltaessa näitä mittareita, ylimääräisen pääoman määrän voidaan todeta olevan riittävä.

Sampo-konserni arvioi, että konsernin muokattu vakavaraisuuspääoma on riittävä suhteessa konsernin yhtiöiden yhteenlaskettuun pääomatarpeeseen seuraaviin syihin perustuen:

If Vahinkovakuutuksella ja Nordealla on vahva pääomitus ja hyvä kannattavuus. If Vahinkovakuutuksessa ylläpidettävä pääoman määrä perustuu yhden A:n luottoluokitustavoitteeseen. Nordean pääomamäärä perustuu yhteen Euroopan tiukimmista sääntelyistä. Tämän lisäksi sekä If Vahinkovakuutuksen että Nordean kannattavuus on ollut korkea ja tuloksen vaihtelu matalaa. Sampon arvion mukaan If Vahinkovakuutuksen ja Nordean pääomiin sisältyy jo itsessään melko korkeat puskurit ja siten emoyhtiö Sampo Oyj tarvitsee vain vähäiset lisävarannot niitä varten.

Mandatum Life on konsernin pienin yhtiö ja yhtiön laskuperustekorollinen toiminta korkeilla laskuperustekoroilla on run-off -tilassa. Näin ollen pääomatarve laskee ajan kuluessa. Tämän vuoksi yhtiön muokatun vakavaraisuuspääoman tulee normaalisti ylittää pääomatarve vain pienellä marginaalilla ja ajoittain taloudellinen pääoma voi olla lyhyen ajan jopa korkeampi kuin muokattu vakavaraisuuspääoma.

Kannattavuuksien ja pääomien väliset korrelaatiot ovat alhaisia. Yleisempi konsernitasoinen keskittymäriski syntyy sitä kautta, että konserniyhtiöiden kannattavuus tai pääomat reagoivat samankaltaisesti yleiseen taloudelliseen kehitykseen eli korrelaatio yleisen taloudellisen kehityksen ja eri tytäryhtiöiden kannattavuuden välillä on samankaltainen. Tätä keskittymäriskiä voidaan epäsuorasti analysoida tulosten perusteella. Tästä näkökulmasta Sampo Oyj:n osakkuusyhtiön Nordean tulos luo selkeitä hajautusetuja, etenkin suhteessa If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen tuloksiin. Vuodesta 2005 lähtien tarkasteltuna korrelaatio If Vahinkovakuutuksen ja Nordean samoin kuin Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen tulosten välillä on erittäin matala. Historialliset korrelaatiot If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljännesten voittojen välillä on esitetty taulukossa Vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen korrelaatiot, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005 -31.12.2014.

Vuosineljänneksittäin raportoitujen tulosten korrelaatiot If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005 - 31.12.2014

Yhtiöiden tulosten suotuisten korrelaatioiden sekä If Vahinkovakuutuksen ja Nordean melko alhaisten tulosvaihteluiden johdosta tuloskehitys on konsernitasolla vakaata. Tämä vähentää entisestään tarvetta ylläpitää konsernitasolla lisäpuskureita konsernitasoisen taloudellisen pääoman yli.

Konsernitasoinen viranomaislaskennan mukainen vakavaraisuuspääoma

Sampo-konsernin vakavaraisuus raportoidaan neljännesvuosittain suomalaisille valvontaviranomaisille. Sammon osuudet Nordean omista varoista ja pääomavaatimuksista konsolidoidaan konsernin vakavaraisuutta laskettaessa.

Konsernin vakavaraisuus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta annetun asetuksen mukaan laskettuna (1193/2004) on esitetty taulukossa Konsernin vakavaraisuus, 31.12.2014 ja 31.12.2013.

Vuoden 2014 lopussa Sampo-konsernin viranomaislaskennan mukainen vakavaraisuusasema oli vahva.

Konsernin vakavaraisuus, 31.12.2014 ja 31.12.2013