Vahinko­vakuutus­riskit

Vakuutusriski on riski tappiosta tai vakuutusvelkojen arvossa tapahtuvasta epäedullisesta muutoksesta, joka johtuu puutteista hinnoittelussa ja vastuuvelkaa koskevissa oletuksissa. Vahinkovakuutusriskit jaetaan usein vakuutusmaksuriskiin ja vastuuvelkariskiin, jotta erotetaan voimassa oleviin sopimuksiin liittyviin tuleviin vahinkoihin ja jo sattuneisiin vahinkoihin liittyvät riskit.

Vahinkovakuutustoiminnan riskit

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski

Vakuutusmaksuriski liittyy tuleviin korvauksiin ja se aiheutuu vahinkotapahtumista, jotka eivät ole tapahtuneet tilinpäätöshetkeen mennessä. Toteutuvien vahinkotapahtumien toteutumistiheydessä, suuruudessa ja ajoituksessa voi olla eroja ennakoituihin verrattuna ja siten korvausten määrä voi erota ennakoiduista korvausten määrästä. Näiden seurauksena tulevat korvauskulut ylittävät ennakoidun tason, mistä aiheutuu tappioita tai epäedullisia muutoksia vakuutusvelkojen arvoissa.

Katastrofiriski voidaan nähdä vakuutusmaksuriskin äärimmäisenä toteutumana. Se on riski harvoin sattuvista, vaikutuksiltaan vakavista tai poikkeuksellisista tapahtumista, joita ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit, joiden hinnoittelu ja oletukset varauksia tehtäessä sisältävät merkittävää epävarmuutta. Tällaiset tapahtumat voivat johtaa siihen, että toteutuneet korvaukset poikkeavat merkittävästi odotetuista kokonaiskorvauksista, jonka seurauksena syntyy tappioita tai epäedullisia muutoksia vakuutusvelkojen arvossa.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriskin hallinta ja valvonta

Vastuunvalintakomitea antaa mielipiteitä ja toimenpidesuosituksia vakuutusriskeihin liittyvissä asioissa. Komitea arvioi ja ehdottaa muutoksia vastuunvalintapolitiikkaan, joka on tärkein vakuutusten myyntiä ohjaava dokumentti ja se määrittelee vakuutusten myynnin yleisperiaatteet, rajoitukset ja menettelytavat. If Vahinkovakuutuksen hallitus vahvistaa vastuunvalintapolitiikan vähintään kerran vuodessa. Komitean puheenjohtaja vastaa mahdollisten poikkeamien ja muiden komitean käsittelemien asioiden raportoinnista.

Vastuunvalintapolitiikkaa täydennetään yksityiskohtaisilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla. Nämä ohjeet pitävät sisällään muun muassa tariffit ja hinnoittelun luokitusmallit, ohjeet vakioehdoista ja sopimusteksteistä sekä vastuunvalintavaltuudet ja ‑limiitit. Vastuunvalintakomitealle asetettujen ohjeiden mukaisesti komitea vastaa siitä, että määriteltyjä vastuunvalintaperiaatteita noudatetaan.

Vahinkovakuutuksen liiketoimintayksiköt hallinnoivat vastuunvalintariskiä päivittäisessä työssään. Vahinkovakuutuksen kannattavuuteen ja riskeihin ratkaisevasti vaikuttava tekijä on kyky arvioida tulevaisuuden korvaus- ja liikekulut täsmällisesti ja täten hinnoitella vakuutussopimukset oikein. Hinnoittelu Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella sekä Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen pienempien riskien osalta perustuu tariffeihin. Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueen ja Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen monimutkaisempien riskien osalta vastuunvalinta perustuu enemmän yleisperiaatteille ja tilannekohtaiseen valintaan kuin tiukkoihin tariffeihin. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelu perustuu sattuneista vahingoista tehtäviin tilastoanalyyseihin ja arvioihin vahinkotiheyden ja korvausinflaation tulevasta kehityksestä.

Vahinkovakuutustoiminnan vakuutuskanta on hyvin hajautettu, koska If Vahinkovakuutuksella on laaja asiakaskunta ja toimintaa harjoitetaan laajalla maantieteellisellä alueella sekä useissa eri vakuutuslajeissa. Hajautuksen määrä on esitetty Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If Vahinkovakuutus, 2014 -kuvassa.

Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain If Vahinkovakuutus, 2014, yht. 4 634 milj. euroa

Bruttomaksutulojen erittely maittain If Vahinkovakuutus, 2014, yht. 4 634 milj. euroa

Bruttomaksutulojen erittely vakuutuslajeittain If Vahinkovakuutus, 2014, yht. 4 634 milj. euroa

Hyvin hajautetusta vakuutuskannasta huolimatta riskikeskittymiä ja täten vakavia vahinkoja voi syntyä esimerkiksi altistuttaessa luonnonkatastrofeille, kuten myrskyille ja tulville. Maantieteellisistä alueista tällaisille katastrofeille altistuvat merkittävimmin Tanska, Norja ja Ruotsi. Lisäksi yksittäiset suuret vahingot voivat vaikuttaa merkittävästi vakuutustoiminnan tulokseen. Jälleenvakuutuksella ja hajautuksella pienennetään luonnonkatastrofien ja yksittäisten suurten vahinkojen taloudellista vaikutusta.

If Vahinkovakuutuksen jälleenvakuutuspolitiikassa annetaan ohjeet jälleenvakuutussuojan hankkimisesta. Jälleenvakuutuksen tarve ja optimaalinen valinta analysoidaan yksittäisten suurten vahinkojen osalta tilastollisten mallien avulla, kun taas luonnonkatastrofeille altistumista ja katastrofitappioiden tapahtumisen todennäköisyyttä arvioitaessa If Vahinkovakuutus tekee yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Analyysi perustuu If Vahinkovakuutuksen sisäisiin malleihin mukaan lukien katastrofimallit, joissa katastrofeja simuloidaan historiallisen meteorologisen datan perusteella täydennettynä tilastollisilla malleilla sekä sisäisillä ja ulkoisilla asiantuntija-arvioilla. Eri jälleenvakuutusrakenteita arvioidaan tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja kustannuksia suhteessa niistä saatavaan hyötyyn sekä vaikutuksiin tuloksen vaihtelun ja pienentyneiden pääomavaatimusten näkökulmasta. 

Vuodesta 2003 lähtien If Vahinkovakuutuksessa on ollut käytössä koko konsernin laajuinen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2014 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 10,6 miljoonan euron) ja 250 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 26,6 miljoonan euron) välillä riskiä kohden sekä 250 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 26,6 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden.

Vastuuvalinnan tuloksen herkkyyttä ja riskiä eri tunnusluvuissa tapahtuvien muutosten suhteen on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If Vahinkovakuutus, 31.12.2014 ja 31.12.2013.

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi If Vahinkovakuutus, 31.12.2014 ja 31.12.2013

Vastuuvelkariski

Vastuuvelkariski liittyy jo tapahtuneisiin vahinkoihin, ja on seurausta tilinpäätöspäivänä tai tätä ennen tapahtuneista vahingoista. Lopullinen korvauskulujen suuruus, toistumistiheys ja maksuajankohdat voivat erota etukäteen oletetuista. Näiden seurauksena vastuuvelat eivät ole riittäviä kattamaan jo sattuneiden vahinkojen korvauskuluja ja siitä on seurauksena tappioita tai epäedullisia muutoksia vakuutusvelkojen arvoissa.

Kirjanpidossa vastuuvelka sisältää myös yllämainitun jo tapahtuneisiin vahinkoihin liittyvän vastuun lisäksi myös vakuutusmaksuvastuun. Sen on tarkoitus kattaa jo solmittujen vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut.

Muuttamisriski sisältyy vastuuvelkariskiin ja se voidaan määritellä riskinä tappiosta tai epäsuotuisina muutoksina vakuutus- tai jälleenvakuutusvelkojen arvossa, joka johtuu muutosintensiteetin tason, trendin tai volatiliteetin muuttumisesta. Muutosintensiteetin vaihtelun syynä voivat olla lainsäädännön muutokset tai vakuutetun terveydentilan muutokset.

Vastuuvelkaan ja vakuutusvelkojen taloudelliseen arvoon liittyy aina tietty määrä epävarmuutta, sillä vastuut perustuvat arvioihin tulevien korvauskulujen suuruudesta, ajoittumisesta ja toteutumistiheydestä. Vastuuvelkaan liittyvä epävarmuus on tavallisesti suurempi uusissa vakuutuslajeissa, joista ei ole olemassa täydellisiä niin sanottuja run-off-tilastoja, sekä vakuutuslajeissa, joissa vahingon lopullisen korvausmenon selviäminen kestää kauan. Tällaisia vakuutuslajeja ovat lakisääteinen tapaturmavakuutus, liikennevakuutus sekä vapaaehtoiset vastuu- ja tapaturmavakuutukset.

Vastuuvelkariskin hallinta ja valvonta

If Vahinkovakuutuksen hallitus päättää vastuuvelan laskentaa koskevista ohjeista. If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarin vastuulla on kehittää ja toimeenpanna ohjeita vastuuvelan määrittämiseksi sekä arvioida kokonaisvastuuvelan riittävyyttä. Konsernitasolla pääaktuaari laatii vastuuvelan riittävyydestä neljännesvuosittain raportin, joka lähetetään If Vahinkovakuutuksen hallitukselle, toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja ORSA-komitealle.

Aktuaarikomitea on toimielin, joka valmistelee ja antaa neuvoja If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarille. Komitean tehtävänä on varmistaa vastuuvelkariskin kokonaisvaltainen tarkastelu, keskustella ja antaa suosituksia vastuuvelkaa koskeviin politiikkoihin ja ohjeistuksiin sekä arvioida ja antaa ehdotuksia päivitettäessä datan laatua koskevaa politiikkaa.

Aktuaarit seuraavat jatkuvasti vastuuvelan tasoa varmistaakseen, että se on vahvistettujen ohjeiden mukainen. Aktuaarit kehittävät lisäksi menetelmiä ja järjestelmiä, jotka tukevat tätä prosessia.

Vakuutusmatemaattiset arviot pohjautuvat tilinpäätöspäivänä käytössä oleviin tietoihin vakuutuskannan koosta ja aiemmista vahingoista. Seurattavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys. Vastuuvelan laskennassa yleisesti käytettyjä menetelmiä ovat Chain Ladder- ja Bornhuetter-Fergusson -tekniikat yhdistettynä ennusteisiin vahinkojen lukumäärästä ja keskimääräisistä korvauskuluista.

Koko vastuuvelan laskennassa otetaan huomioon odotettu inflaatiokehitys, joka on erityisen merkittävä tekijä vakuutuslajeissa, joissa vahingon lopullisen korvausmenon selviäminen kestää kauan, kuten liikennevakuutuksessa ja lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Odotettu inflaatio perustuu ulkoisiin arvioihin inflaatiokehityksestä eri alueilla, kuten kuluttajahintaindeksi ja palkkaindeksi, yhdistettynä If Vahinkovakuutuksen omiin arvioihin eri korvauslajien kustannuksista. Tiettyihin liiketoimintoihin, kuten liikennevakuutukseen ja lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, liittyvä lainsäädäntö eroaa huomattavasti maittain. Osa suomalaisesta, ruotsalaisesta ja tanskalaisesta vastuuvelasta sisältää eläkemuotoista korvausvastuuta, joka on herkkä kuolevuusoletusten ja diskonttauskoron muutoksille. Liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta oli 68 prosenttia.

Vastuuvelka vakuutuslajeittain ja pääalueittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2014 -taulukossa on esitetty vastuuvelat ja niiden markkina-arvoperusteiset duraatiot vakuutuslajeittain ja pääalueittain.

Vastuuvelka vakuutuslajeittain ja pääalueittain If Vahinkovakuutus, 31.12.2014

If Vahinkovakuutuksen vastuuvelkaan liittyvä herkkyys inflaatiotason nousulle, eliniän pitenemiselle sekä diskonttauskoron laskulle esitetään Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If Vahinkovakuutus, 2014 -taulukossa.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet If Vahinkovakuutus, 2014

If Vahinkovakuutuksen vastuuvelkaa analysoidaan vahinkovuositasolla. Näiden analyysien tulokset esitetään korvauskulujen kehitystaulukoissa sekä ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen. Nämä on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 27).